{"id":6,"date":"2017-08-10T13:45:14","date_gmt":"2017-08-10T13:45:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/?page_id=6"},"modified":"2019-12-10T07:05:29","modified_gmt":"2019-12-10T07:05:29","slug":"suomen-talvisota-1939-1940","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/suomen-talvisota-1939-1940\/","title":{"rendered":"Suomen talvisota 1939-1940"},"content":{"rendered":"<p><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\">Suomen taistellessa Neuvostoliittoa vastaan nuori ja pieni valtiomme osoitti sinnikkyytens\u00e4, josta syntyi kansallisen yhten\u00e4isyyden k\u00e4site &#8221;talvisodan henki&#8221;.<\/span><\/p>\n<h2><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\">Sodan uhka h\u00e4\u00e4lyi Suomen yll\u00e4 vuosia ennen hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4<\/span><\/h2>\n<p><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\">Suomen joutuminen sotaan suurvalta Neuvostoliittoa vastaan 30.11.1939 ilman sodanjulistusta tuli hirvitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 yll\u00e4tyksen\u00e4 koko kansalle. Maanpuolustuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta sota Neuvostoliittoa vastaan oli odotettavissa, sill\u00e4 Suomen ja Ruotsin v\u00e4lisen Ahvenanmaata koskeneen kiistan ratkettua Suomen ainoa mahdollinen vihollinen oli Neuvostoliitto. Sodan uhka oli muutenkin tiivistynyt Euroopassa vuosien ajan Hitlerin luotsattua kansallissosialistit valtaan Saksassa 1933-1934 ja Saksan sanouduttua vuonna 1935 irti Versailles&#8217;n rauhansopimuksesta, joka oli solmittu vuonna 1919 ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen. Useat valtiot pyrkiv\u00e4t turvaamaan rauhaa sopimuksin ja liittoumin. Suomi solmi Neuvostoliiton kanssa hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyssopimuksen vuonna 1932, kun Neuvostoliitto t\u00e4ht\u00e4si rajojensa suojelemiseen Ranskalta ja Iso-Britannialta. Suomessa oli silti alettu valmistautua <a href=\"http:\/\/www.peacekeeping.fi\/\">sodan<\/a> mahdollisuuteen kouluttamalla kotimaisia sotavoimia nimenomaisesti Suomen olosuhteet huomioon ottaen. Sota-ajan poikkeuslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6kin oli l\u00e4hes valmis, kun sota Neuvostoliittoa vastaan lopulta syttyi. Ennen sotaa oli Suomessa nojattu toiveikkaaseen strategiaan, jonka mukaan vastarinta viivytt\u00e4isi hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4 muiden l\u00e4nsimaiden ehtiess\u00e4 rient\u00e4\u00e4 apuun. Suomi joutui kuitenkin taistelemaan yksin murskaavan ylivoimaista Neuvostoliittoa vastaan.<\/span><\/p>\n<h2><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\">Sodan syyt<\/span><\/h2>\n<p><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\">Neuvostoliitto ehdotti Suomelle kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1938 sopimusta, jonka ansiosta Saksa ei voisi hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 Neuvostoliittoon Suomen kautta. Suomi halusi pit\u00e4\u00e4 kiinni puolueettomuudestaan, eik\u00e4 sopimusta syntynyt. Saksa hy\u00f6kk\u00e4si Puolaan 1.syyskuuta 1939, johon vastaukseksi Ranska ja Iso-Britannia julistivat sodan Saksaa vastaan. Neuvostoliittoa vastaan L\u00e4nsivallat eiv\u00e4t julistaneet sotaa, vaikka Neuvostoliitto hy\u00f6kk\u00e4si Puolaan 17.9. jakaen maan Saksan kanssa. Neuvostoliiton puolustuksen kannalta oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 varmistaa, ettei maata uhattaisi Suomen kautta, joten suurvalta vaati saada perustaa sotilastukikohtia Hankoniemeen. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa Suomessa varustauduttiin sodan mahdollisuuteen julistamalla yleinen liikkeellepano ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen maanpuolustusharjoituksen nimiss\u00e4. Saadakseen syyn hy\u00f6kk\u00e4ykselleen Neuvostoliitto syytti 26.9.1939 Suomen tykist\u00f6n ampuneen rajan yli Mainilan kyl\u00e4ss\u00e4 ja surmanneen puna-armeijalaisia. Diplomaattisuhteet Suomeen katkaistiin 29.9.1939. Neuvostoliitto hy\u00f6kk\u00e4si koko Suomen raja-alueen leveydelt\u00e4 heti seuraavana aamuna.<\/span><\/p>\n<h2><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\">Suomen talvisota seurauksineen<\/span><\/h2>\n<p class=\"western\"><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\">L\u00e4ht\u00f6 rintamalle oli shokki, johon harva suomalainen pystyi henkisesti todella valmistautumaan. Heti ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sodan todellisuus iski Suomeen laajojen pommitusten my\u00f6t\u00e4. Vaikka valmisteluja oli tehty, Suomi oli tilanteessa, jossa kova todellakin laitettiin kovaa vastaan. Suomalaisten legendaarisista taisteluista Raatteen tiell\u00e4, Suomussalmella ja Tolvaj\u00e4rvell\u00e4 kerrotaan talvisotaa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 kirjallisuudessa. J\u00e4\u00e4meren ja Laatokan v\u00e4lisell\u00e4 rintamalla taisteltiin menestyksellisesti, mutta ylivoimaisesti varustellun Neuvostoliiton suurhy\u00f6kk\u00e4ys Karjalan kannaksella pakotti Suomen ankarin ehdoin rauhansopimukseen. Talvisota vaati 67 000 suomalaisen hengen. Suomi menetti rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, alueita Kuusamosta, Petsamosta ja Sallasta sek\u00e4 suurimman osan Suomenlahden ulkosaarista. Menetettyjen alueiden v\u00e4est\u00f6 evakuoitiin Suomen puolelle, jossa muutokset vaikuttivat asumisoloihin, elintarvikkeiden saantiin sek\u00e4 ty\u00f6oloihin, kun naiset irtisanottiin miesvaltaisilta aloilta, jotta rintamalta palaaville miehille saatiin ty\u00f6t\u00e4. <\/span><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\"><br \/><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen taistellessa Neuvostoliittoa vastaan nuori ja pieni valtiomme osoitti sinnikkyytens\u00e4, josta syntyi kansallisen yhten\u00e4isyyden k\u00e4site &#8221;talvisodan henki&#8221;. Sodan uhka h\u00e4\u00e4lyi Suomen yll\u00e4 vuosia ennen hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Suomen joutuminen sotaan suurvalta Neuvostoliittoa vastaan 30.11.1939 ilman sodanjulistusta tuli hirvitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 yll\u00e4tyksen\u00e4 koko kansalle. Maanpuolustuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta sota Neuvostoliittoa vastaan oli odotettavissa, sill\u00e4 Suomen ja Ruotsin v\u00e4lisen Ahvenanmaata koskeneen kiistan ratkettua&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":752,"featured_media":5,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"categories":[],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/6"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/752"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/6\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":92,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/6\/revisions\/92"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}