{"id":29,"date":"2017-08-10T14:19:46","date_gmt":"2017-08-10T14:19:46","guid":{"rendered":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/?page_id=29"},"modified":"2019-12-10T06:54:29","modified_gmt":"2019-12-10T06:54:29","slug":"suomen-jatkosota-1941-1944","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/suomen-jatkosota-1941-1944\/","title":{"rendered":"Suomen jatkosota 1941-1944"},"content":{"rendered":"

Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Suomeen 22.6.1941 oli Suomen ryhdytt\u00e4v\u00e4 puolustukselliseen vastahy\u00f6kk\u00e4ykseen. Kyse oli erillisodasta, jota jouduttiin k\u00e4ym\u00e4\u00e4n Saksan rinnalla.<\/span><\/p>\n

Historiaan t\u00e4hytess\u00e4 tulee aina muistaa, ett\u00e4 l\u00e4hes jokaisesta tapahtumasta on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 vastakkaiset, toisiaan kumoavat n\u00e4kemykset, jotka riippuvat siit\u00e4, mink\u00e4 osapuolen katsantakannalta asia esitet\u00e4\u00e4n. N\u00e4in ollen my\u00f6s n\u00e4kemykset sotien syist\u00e4 ja aloittajista sek\u00e4 niiden kulusta voivat erota toisistaan. Dokumentteja tulkitaan erilaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista, materiaalia on paljon ja se on osittain subjektiivista. Kun sitten historiaa kirjoitetaan ja my\u00f6hemmin nojataan alkuper\u00e4isiin tulkintoihin, ajan my\u00f6t\u00e4 aihetta k\u00e4sittelev\u00e4 kirjallisuus toistaa tiettyjen, k\u00e4ytetyimpien l\u00e4hteiden k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4 sanavalintoja ja m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Jatkosodasta on puhuttu er\u00e4iss\u00e4 l\u00e4hteiss\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yssotana, vaikka presidentti Risto Rytin p\u00e4iv\u00e4kirjojen mukaan Suomi k\u00e4sitti sodan<\/a> erillisen\u00e4 puolustussotana, johon se oli pakotettu jouduttuaan Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen kohteeksi.<\/span><\/p>\n

Jatkosotaa edelt\u00e4v\u00e4t tapahtumat<\/span><\/h2>\n

Suomi joutui taistelemaan itsen\u00e4isyydest\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan yksin Talvisodassa. Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Suomea vastaan kyll\u00e4 tuomittiin ja Kansainliitto, Yhdistyneiden Kansakuntyien edelt\u00e4j\u00e4, erotti Ven\u00e4j\u00e4n Kansainliitosta laittomaksi katsotun hy\u00f6kk\u00e4yksen vuoksi. Talvisodan loppupuolella Ranska ja Englanti olivat lupautuneet l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n apujoukkoja Suomeen. Tarkoitus oli turvata Ruotsin rautamalmi, jotta Ven\u00e4j\u00e4n liittolainen Saksa ei p\u00e4\u00e4sisi siihen k\u00e4siksi. Apujoukkoja olisi saapunut hitaasti ja v\u00e4h\u00e4isess\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, eik\u00e4 Suomella ollut mahdollisuutta hyv\u00e4ksy\u00e4 avuntarjousta, vaan Suomen oli suostuttava rauhaan, jossa menetettiin alueita Ven\u00e4j\u00e4lle. Yli 400 000 suomalaista joutui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n sukutiloiltaan ja kodeistaan miehityksen tielt\u00e4.<\/span><\/p>\n

Saksa valloitti Tanskan ja Norjan. T\u00e4m\u00e4 muodostui Suomelle esteeksi k\u00e4yd\u00e4 kauppaa, tai saada apua muilta l\u00e4nsimailta. Lis\u00e4ksi Norjaan j\u00e4i saksalaisten haltuun Suomeen tarkoitettuja varusteita. Ven\u00e4j\u00e4 taas puolestaan esti tuonnin Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Suomi j\u00e4i siis kahden suurvallan v\u00e4liin ja joutui riippuvaiseksi Saksasta, jonka kanssa Suomi sai solmittua kauppasopimuksen. Suomi oli vaarallisessa asemassa kahden suurvallan raja-alueena ja joutui tasapainoilemaan diplomatian keinoin, jotta ei ajautuisi vieraan vallan alaiseksi, jos Saksa p\u00e4\u00e4tt\u00e4isi puoltaa Neuvostoliiton Suomi-politiikkaa, jonka tarkoituksena oli liitt\u00e4\u00e4 Suomi osaksi Neuvostoliittoa, kuten monille Baltian maille oli k\u00e4ynyt. Toisaalta riskin\u00e4 oli my\u00f6s joutua Saksan ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4liseksi taistelutantereeksi, jos n\u00e4iden kahden valloittajan v\u00e4lille syttyisi konflikti. Suomen ehdottomana pyrkimyksen\u00e4 oli pysytell\u00e4 poliittisesti sitoutumattomana ja puolueettomana valtiona, joka k\u00e4visi sotaa ainoastaan, jos sen kimppuun ensin k\u00e4yt\u00e4isiin. Risto Ryti ja Mannerheim uskoivat ven\u00e4l\u00e4isten hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4n Suomeenkin, jos Ven\u00e4j\u00e4n ja Saksan v\u00e4lille syttyy sota. Ven\u00e4j\u00e4 oli voimakkaasti painostanut Suomea p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen osalliseksi Petsamon nikkelintuotannosta ja vastustanut vahvasti Suomen mahdollisuutta muodostaa Ruotsin kanssa liittovaltio, mihin Ruotsi olisi ollut my\u00f6t\u00e4mielinen sill\u00e4 ehdolla, ettei Suomi ryhtyisi revanssisotaan Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaa. Liittouma Ruotsin kanssa ei toteutunut.<\/span><\/p>\n

Jatkosota alkoi 25.kes\u00e4kuuta 1941<\/span><\/h2>\n

\"SuomenSaksalaiset joukot ylittiv\u00e4t Neuvostolitton rajan 22.6.1941. Hitler julisti saksalaisten ja suomalaisten puolustavan rinnakkain Suomen maaper\u00e4\u00e4, mutta liittoumaa Suomen ja Saksan v\u00e4lill\u00e4 ei ollut. Saksa pyysi Suomea hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Pietariin ja katkaisemaan rautatieyhteydet Muurmanskiin, mutta Suomi kielt\u00e4ytyi. Pietari ei koskaan ollut uhattuna Suomen suunnalta, sill\u00e4 Mannerheim kielt\u00e4ytyi my\u00f6hemmin saksalaisten vaatimuksesta, jonka mukaan Suomen olisi tullut osallistua Leningradin valtaukseen. Suomen erillissota, jota Suomi k\u00e4vi ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 vastaan Ven\u00e4j\u00e4n ensin hy\u00f6k\u00e4ytty\u00e4 Suomea vastaan 22.6.1941, p\u00e4\u00e4ttyi 4.syyskuuta 1944, joskin Neuvostoliiton puolelta sotatoimet Suomea vastaan p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t vasta seuraavana aamuna. <\/span><\/p>\n

Jatkosodan p\u00e4\u00e4t\u00f6s – Lapin sodan alku <\/span><\/h2>\n

Toinen maailmansota alkoi Saksan osalta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 menetetylt\u00e4 pelilt\u00e4. Presidentti Ryti oli laatinut Saksalle henkil\u00f6kohtaisen kirjeen, ettei h\u00e4n, eik\u00e4 h\u00e4nen hallituksensa tee erillisrauhaa ilman Saksan lupaa. Kirje ei sitonut Suomea, joten vaihtamalla presidentti\u00e4 ja hallitusta Suomi oli vapaa tekem\u00e4\u00e4n rauhan Neuvostoliiton kanssa. Rauhanehtojen mukaisesti saksalaiset oli poistettava Suomesta, mink\u00e4 toteuttamisesta alkoi Lapin sota.<\/span>
<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Suomeen 22.6.1941 oli Suomen ryhdytt\u00e4v\u00e4 puolustukselliseen vastahy\u00f6kk\u00e4ykseen. Kyse oli erillisodasta, jota jouduttiin k\u00e4ym\u00e4\u00e4n Saksan rinnalla. Historiaan t\u00e4hytess\u00e4 tulee aina muistaa, ett\u00e4 l\u00e4hes jokaisesta tapahtumasta on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 vastakkaiset, toisiaan kumoavat n\u00e4kemykset, jotka riippuvat siit\u00e4, mink\u00e4 osapuolen katsantakannalta asia esitet\u00e4\u00e4n. N\u00e4in ollen my\u00f6s n\u00e4kemykset sotien syist\u00e4 ja aloittajista sek\u00e4 niiden kulusta voivat erota toisistaan. Dokumentteja…<\/p>\n","protected":false},"author":752,"featured_media":28,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"categories":[],"tags":[3,2],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/29"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/752"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=29"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/29\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":88,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/29\/revisions\/88"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/28"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=29"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=29"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=29"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}