{"id":24,"date":"2017-08-10T14:13:31","date_gmt":"2017-08-10T14:13:31","guid":{"rendered":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/?page_id=24"},"modified":"2018-08-07T08:10:08","modified_gmt":"2018-08-07T08:10:08","slug":"rauhan-aika-suomessa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/rauhan-aika-suomessa\/","title":{"rendered":"Rauhan aika Suomessa"},"content":{"rendered":"

Sotien v\u00e4lill\u00e4 Suomi haki poliittisia linjauksiaan, vahvisti puolustustaan ja pyrki vakiinnuttamaan olosuhteensa. 1990-luvun alussa Suomi liittyi EU:hun.<\/span><\/p>\n

Suomi sotien v\u00e4lill\u00e4 ja niiden j\u00e4lkeen<\/span><\/h2>\n

Ensimm\u00e4isen ja toisen maailmansodan v\u00e4list\u00e4 aikaa kutsutaan englanniksi termill\u00e4 ”interwar era”, joka ajoittuu aikav\u00e4lille 1919-1940 l\u00e4hteest\u00e4 riippuen. Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen vastaitsen\u00e4istyneess\u00e4 Suomessa luotiin pohja valtion kasvulle ja voimistumiselle. Kansalaissodan j\u00e4lkeen Suomesta oli tulossa monarkia, johon haettiin kuningasta Saksasta, mutta Saksan h\u00e4vitty\u00e4 ensimm\u00e4isen maailmansodan Suomen hallitusmuodoksi vahvistettiin 17.8.2019 tasavalta, jonka ensimm\u00e4iseksi presidentiksi valikoitui K.J.St\u00e5hlberg. <\/span><\/p>\n

Rauhan<\/a> aikana saatiin aikaan sellaisia uudistuksia, jotka paransivat kansalaisten asemaa ja yhdenvertaisuutta. Ruotsin- ja suomenkielisten suomalaisten kielierimielisyyksi\u00e4 saatiin hillitty\u00e4 vakinaistamalla kielilains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 Suomi kaksikieliseksi valtioksi. Kaksikielisyyden merkitys on j\u00e4\u00e4nyt monelta suomalaiselta ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. <\/span><\/p>\n

1920-luvulla maaudistuksilla parannettiin vuokraviljelij\u00f6iden ja maaty\u00f6l\u00e4isten asemaa. <\/span><\/p>\n

Nykyisten poliittisten puolueiden edelt\u00e4j\u00e4t saivat alkunsa itsen\u00e4isyytemme ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 ja muotoutuivat monenlaisen \u00e4\u00e4rip\u00e4ihinkin heilahtelevan liikehdinn\u00e4n my\u00f6t\u00e4. 1960-luvulla oli niin kutsutusti tapetilla taistolaisuus. Vuoden 1973 alussa Urho Kaleva Kekkonen valittiin presidentiksi poikkeuslailla. Kekkosen aikakauden j\u00e4lkeen presidentin valtaa on supistettu.<\/span><\/p>\n

Rauhan pitimiksi sopimuksia ja liittoumia<\/span><\/h2>\n

Suomi, kuten muutkin valtiot, on historiansa aikana pyrkinyt sopimuksin ja liittoumin turvaamaan niin rauhaa kuin sotien aikaista asemaansa. Sotien j\u00e4lkeiset rauhansopimukset on ollut katkeraa allekirjoittaa h\u00e4vi\u00e4j\u00e4n asemassa. Vuonna 1920 Suomi solmi Viron Tartossa sopimuksen Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n kanssa rauhasta ja Suomen valtionrajoista. 1932 Suomen ja Neuvostoliiton v\u00e4lille solmittiin hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyssopimus. Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Suomella oli Neuvostoliiton kanssa YYA-sopimus. Vuonna 1975 Helsingiss\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 ETYK vahvisti Suomen puolueettomuutta l\u00e4nsimaiden n\u00e4k\u00f6kulmasta ja vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan Unioniin. 2000-luvulla Suomen poliittinen johto v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 edelleen k\u00e4tt\u00e4 Natoon liittymisest\u00e4.<\/span><\/p>\n

\"\"<\/span><\/p>\n

2000-luku – j\u00e4rkkyyk\u00f6 Suomen rauha j\u00e4lleen?<\/span><\/h2>\n

T\u00e4ydellist\u00e4 maailmanrauhaa on tiett\u00e4v\u00e4sti mahdotonta saavuttaa. Rauha on hauras ja kriiseille herkk\u00e4, hajanainen tila, jonka ep\u00e4vakaan tasapainon j\u00e4rkkyminen saattaa aiheuttaa hyvin laajoja ja kauaskantoisia seurauksia. Sodank\u00e4ynti voi olla suoraa ja aseellista, mutta nykymaailmassa my\u00f6s sodank\u00e4ynti kehittyy ja sen painopisteet muuttuvat. Sotatoimet eri puolilla maailmaa ovat pakottaneet suuret ihmisryhm\u00e4t liikkeelle. Useissa niist\u00e4 maista, joihin muuttoliike suuntautuu, on jo ennest\u00e4\u00e4n hankala taloustilanne, jota muutokset rasittavat entisest\u00e4\u00e4n. Kulttuurien v\u00e4liset erot aiheuttavat omat yhteent\u00f6rm\u00e4yksens\u00e4. Er\u00e4\u00e4nlaista ainakin n\u00e4enn\u00e4isesti aatteellista sotaa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n valtioiden rajoista piittaamatta, kun terroristij\u00e4rjest\u00f6t pyrkiv\u00e4t j\u00e4rkytt\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4nsimaista j\u00e4rjestyst\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vill\u00e4, siviileihin kohdistuvilla iskuilla. T\u00e4llaiset seikat ovat omiaan syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten v\u00e4lisi\u00e4 negaatioita, rotusyrjint\u00e4\u00e4 ja \u00e4\u00e4riryhmittymien suosiota. Toisaalta kriisit yhdist\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 niit\u00e4 ihmisryhmi\u00e4, joihin uhka kohdistuu ja vaikuttaa, ett\u00e4 niit\u00e4 ryhmi\u00e4, jotka vastustavat \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4, yleistyksi\u00e4 ja ep\u00e4oikeudenmukaisuutta.<\/span><\/p>\n

Suurvaltojen johtajat esitt\u00e4v\u00e4t omaa n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4ns\u00e4, jossa niin kutsuttujen rivikansalaisten hyvinvointi ei toisinaan ainakaan vaikuta merkitsev\u00e4n mit\u00e4\u00e4n poliittisen johdon tavoitellessa omia agendojaan. Mik\u00e4\u00e4n ei siis tavallaan ole muuttunut, vaikka maailma ja sen valtiot ja kansakunnat ovat ainaisessa murroksen ja muutoksen tilassa. Koska modernissa maailmassa globaalein taso on internet, eri tekij\u00e4t pyrkiv\u00e4t nyky\u00e4\u00e4n vaikuttamaan sit\u00e4 kautta muun muassa muiden valtioiden toimiin ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Kybervaikuttamisella ja -hy\u00f6kk\u00e4yksill\u00e4 horjutetaan tasapainoa ja pyrit\u00e4\u00e4n manipuloimaan toimintoja. Mielikuviin vaikuttaminen, totuuden peukaloiminen ja suoranaisen propagandan levitt\u00e4minen tapahtuu median v\u00e4lityksell\u00e4.<\/span><\/p>\n

Teknologian kehittyminen n\u00e4kyy tietenkin my\u00f6s asevarustelussa. Maailmanlopun profeettojen onkin helppo pelotella uhkakuvin siit\u00e4, millaiseen kaaokseen ja lopulta tuhoon on mahdollista sy\u00f6st\u00e4 koko maailma, kun ylikansoittuminen, maailmanlaajuinen resurssipula, ilmastonmuutoksen globaalit seuraukset, biologinen sodank\u00e4ynti ja massatuhoaseet sek\u00e4 s\u00e4hk\u00f6verkkojen ja tietoliikenteen lamauttaminen yhdistett\u00e4isiin. <\/span><\/p>\n

Kuinka Suomi siis s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isyytens\u00e4 ja elinkelpoisuutensa nykymaailmassa? Mahdollisimman pitk\u00e4lle kehitetyll\u00e4 omavaraisuudella, puolueettomuudella, j\u00e4rkevill\u00e4 liittoutumilla, vanhoista viisastuneella kaukon\u00e4k\u00f6isell\u00e4 politiikalla ja Suomessa el\u00e4vien keskin\u00e4isen rauhan, tasa-arvoisuuden ja yhten\u00e4isyyden vahvistamisella – sek\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4 onnella. Ihmiskunnalla ja maailmalla lienee yh\u00e4 toivoa.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sotien v\u00e4lill\u00e4 Suomi haki poliittisia linjauksiaan, vahvisti puolustustaan ja pyrki vakiinnuttamaan olosuhteensa. 1990-luvun alussa Suomi liittyi EU:hun. Suomi sotien v\u00e4lill\u00e4 ja niiden j\u00e4lkeen Ensimm\u00e4isen ja toisen maailmansodan v\u00e4list\u00e4 aikaa kutsutaan englanniksi termill\u00e4 ”interwar era”, joka ajoittuu aikav\u00e4lille 1919-1940 l\u00e4hteest\u00e4 riippuen. Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen vastaitsen\u00e4istyneess\u00e4 Suomessa luotiin pohja valtion kasvulle ja voimistumiselle. Kansalaissodan j\u00e4lkeen Suomesta oli…<\/p>\n","protected":false},"author":752,"featured_media":23,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"categories":[],"tags":[3,2],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/24"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/752"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=24"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/24\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":76,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/24\/revisions\/76"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/23"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=24"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=24"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=24"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}