{"id":20,"date":"2017-08-10T14:06:33","date_gmt":"2017-08-10T14:06:33","guid":{"rendered":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/?page_id=20"},"modified":"2019-12-10T06:42:28","modified_gmt":"2019-12-10T06:42:28","slug":"pieni-suomi-suuren-pohjan-sodan-keskella-1700-1721","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/pieni-suomi-suuren-pohjan-sodan-keskella-1700-1721\/","title":{"rendered":"Pieni suomi Suuren Pohjan sodan keskell\u00e4 (1700-1721)"},"content":{"rendered":"

Vuosien 1700 ja 1721 v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4ytiin pohjolassa enennkuulumattoman kovia taisteluja alueen herruudesta. Tilanne alkoi kehitty\u00e4 Ruotsin noustua suurvallaksi 1600-luvulla ja nuoren kuningas Kaarle XII:n astuttua valtaan 15-vuotiaana 1697. Naapurivalloista Tanskan, Saksin sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n vallitsijat tekiv\u00e4t salaisen sopimuksen, jonka mukaan niiden oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 kukistaa nuori kuningas ja vallata t\u00e4lt\u00e4 maat takaisin itselleen. Alkuper\u00e4iseen liittoumaan kuuluivat Kaarle XII:n serkun johtama Saksin ruhtinaskunta sek\u00e4 Puolan August V\u00e4kev\u00e4n johtamat armeijat.<\/span><\/p>\n

Kun sodan<\/a> osapuolina ovat nykyisten Tanskan, Saksan, Baltian sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n alueiden armeijat jotka k\u00e4yv\u00e4t sotaa Ruotsin armeijaa vastaan, on sanomattakin selv\u00e4\u00e4 ett\u00e4 Suomella on oma osansa t\u00e4ss\u00e4 valtataisteluiden keskipisteess\u00e4. Sodan ensimm\u00e4isen vuoden aikana Ruotsi onnistui viel\u00e4 kukistamaan Ven\u00e4j\u00e4n it\u00e4rintamallaan. Toisena sotavuotena Ven\u00e4j\u00e4 onnistui valloittamaan itselleen Inkerin alueen ja alkoi alkoi rakentamaan itselleen uutta p\u00e4\u00e4kaupunkiaan vuonna 1703 nykyisen Pietarin paikalle. Ven\u00e4j\u00e4n uusi tuleva p\u00e4\u00e4kaupunki nimettiin tietysti silloisen saarin, Pietari Suuren mukaan. Pietari oli Pietari Suurelle eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 valloitus sill\u00e4 aiempi yhteys Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 muuhun nopeasti kehittyv\u00e4\u00e4n eurooppaan kulki maitse tai pitk\u00e4n kiertomatkan kautta Arkangelista. Ven\u00e4j\u00e4n intresseihin kuului p\u00e4\u00e4st\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n kauppaa Euroopan maiden kanssa suoria merireittej\u00e4 ilman ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 v\u00e4litulleja. 1700-luvulla oli yleist\u00e4 ett\u00e4 tavaran l\u00e4piviennist\u00e4kin perittiin kalliita tullimaksuja ja siten verotettiin naapurimaiden kaupank\u00e4ynnin kannattavuutta.<\/span><\/p>\n

Valloitettuaan Inkerin alueen, Pietari Suuri ehdotti rauhaa Ruotsin ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lille mutta kuningas Kaarle XII kielt\u00e4ytyi ja l\u00e4hetti vuonna 1707 joukkonsa kohti Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Vajaa 50000 p\u00e4inen ruotsalais armeija l\u00e4hti vy\u00f6rym\u00e4\u00e4n kohti Moskovaa kes\u00e4n 1708 aikana voittaen joitan yksitt\u00e4isi\u00e4 taisteluja. Yksitt\u00e4isist\u00e4 menestyksist\u00e4 huolimatta Kaarle XII:n armeija ei kuitenkaan pystynyt kukistamaan Pietarin porukkaa sill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 vet\u00e4ytyiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4en poltetun maan taktiikkaa jolloin Ruotsalaiset joutuivat per\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n ennen n\u00e4lk\u00e4\u00e4n n\u00e4\u00e4ntymist\u00e4.<\/span><\/p>\n

Suomen miehitys ja Isoviha<\/span><\/h2>\n

Vuosien 1710 ja 1713 v\u00e4lill\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n armeija valtasi t\u00e4rkeit\u00e4 satamakaupunkeja nykyisen Suomen alueelta, Pietari Suuren vallassa olivat Helsinki, Turku ja Porvoo. Miehityksen aikana Ven\u00e4l\u00e4issotilaat ry\u00f6stiv\u00e4t suomalaisia kotitalouksia ja ottivat lapsia ja naisia itselleen palvelust\u00f6ihin, osa upseereista kaappasi suomalaisia jopa kotikonnuilleen tekem\u00e4\u00e4n raskaita maataloust\u00f6it\u00e4. Jos sotilaallinen miehitys ei viel\u00e4 ollut tarpeeksi, saapui suomeen rutto epidemia vuoden 1070 aikana tappaen tuhansia ihmisi\u00e4 juuri valloitetuista kaupungeista. Kes\u00e4ll\u00e4 1717 Pietari Suuri p\u00e4\u00e4tti lopettaa Ruotsia vastaan hy\u00f6kk\u00e4\u00e4misen ja asettui aloillen. Pian hy\u00f6kk\u00e4\u00e4misen lopettamisen j\u00e4lkeen Suomen alue siirrettiin sotilasvallalta siviilihallintoon joka kuitenkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 oli tiukasti armeijan otteessa. <\/span><\/p>\n

Uudenkaupungin rauha<\/span><\/h2>\n

Uuden kaupungin rauha p\u00e4\u00e4tti isonvihan ja samalla my\u00f6s koko suuren Pohjolan sodan, rauha solmittiin Ruotsin ja sen naapurimaiden v\u00e4lille Uudessa kaupungissa 30. elokuuta 1721. Ruotsi l\u00e4hetti neuvottelijat neuvottelup\u00f6yt\u00e4\u00e4n ylisuurin odotuksin ja se joutukin pettymyksekseen suostumaan moniin v\u00e4n\u00e4l\u00e4is vaatimuksiin. Rauhansopimuksessa Ruotsi joutui luovuttamaan Inkerin alueen kokonaan Ven\u00e4j\u00e4lle ja lopulta se joutui my\u00f6s my\u00f6ntym\u00e4\u00e4n osan Karjalan luovuttamisesta. Ruotsin ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lille syntynyt uusi raja kulkee l\u00e4hes kokonaan Suomen nykyist\u00e4 it\u00e4rajaa pitkin. Ankaria aluetappioita k\u00e4rsinyt Kaarle XII:n hallinto joutui luovuttamaan Ven\u00e4j\u00e4lle my\u00f6s Viron, Liivinmaan sek\u00e4 Karjalankannaksen alueet. Rauhansopimuksessa Ven\u00e4j\u00e4 puolestaan lupasi kunnioittaa valtaamiensa alueiden ihmisten uskonnonvapautta, lakeja, antaa n\u00e4iden pit\u00e4\u00e4 omaisuutensa sek\u00e4 s\u00e4\u00e4tyns\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4 my\u00f6s maksoi alueista korvauksen Ruotsille, kuten noihin aikoihin oli tapana. Uudenmaan rauha p\u00e4\u00e4tti Ruotsin suurvalta-aikakauden. Vaikka Suomi ja suomalaiset eiv\u00e4t suoranaisesti osallistuneetkaan Suureen Pohjolan sotaan oli sen alaueilla suuri merkitys sodan lopputuloksen kannalta. Toisaalta Suurella Pohjolan sodalla oli my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus nykyisen Suomen rajojen muodostumisen kannalta.<\/span>
<\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuosien 1700 ja 1721 v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4ytiin pohjolassa enennkuulumattoman kovia taisteluja alueen herruudesta. Tilanne alkoi kehitty\u00e4 Ruotsin noustua suurvallaksi 1600-luvulla ja nuoren kuningas Kaarle XII:n astuttua valtaan 15-vuotiaana 1697. Naapurivalloista Tanskan, Saksin sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n vallitsijat tekiv\u00e4t salaisen sopimuksen, jonka mukaan niiden oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 kukistaa nuori kuningas ja vallata t\u00e4lt\u00e4 maat takaisin itselleen. Alkuper\u00e4iseen liittoumaan kuuluivat Kaarle…<\/p>\n","protected":false},"author":752,"featured_media":86,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"categories":[],"tags":[3,2],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/20"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/752"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/20\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":87,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/20\/revisions\/87"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/86"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}