{"id":15,"date":"2017-08-10T13:55:01","date_gmt":"2017-08-10T13:55:01","guid":{"rendered":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/?page_id=15"},"modified":"2019-12-10T07:01:04","modified_gmt":"2019-12-10T07:01:04","slug":"suomen-sisallissota-1918","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/suomen-sisallissota-1918\/","title":{"rendered":"Suomen sis\u00e4llissota 1918"},"content":{"rendered":"

Vastaitsen\u00e4istynyt Suomi jakautui karkeasti porvaristoon ja sosialisteihin, joiden kiivas ja raaka sota tammi-toukokuussa 1918 j\u00e4tti syv\u00e4t arvet Suomen kansaan.<\/span><\/p>\n

Sodan syit\u00e4 ja sen osapuolet<\/span><\/h2>\n

\"Suomen<\/p>\n

Vuonna 1905 Ven\u00e4j\u00e4n tsaarivallan alaisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa puhkesi suurlakko, jota edelsiv\u00e4t mielenosoitukset useilla paikkakunnilla, muun muassa Tampereella ja Helsingiss\u00e4. Ennen lakon alkua niin ruotsin- kuin suomenkielisetkin suomalaiset olivat vastustaneet keisarikunnan asettamaa Suomen ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4misohjelmaa, jonka my\u00f6t\u00e4 suomea ja ruotsia taitamattomia ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ty\u00f6llistettiin poliiseina. Suomalaiset vastustivat poliiseja ja santarmeja. Kun Ven\u00e4j\u00e4 lakkautti Suomen kaartin, joka oli Suomen sotav\u00e4en viimeinen yksikk\u00f6, ja suurlakko heikensi entisest\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestysvaltaa, syntyiv\u00e4t ensimm\u00e4iset ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n punakaartit sek\u00e4 porvariston ja ylioppilaiden j\u00e4rjestyskaartit. <\/span><\/p>\n

Vuonna 1917 Suomi sai Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 perustuslaillisen autonomisen aseman. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 vallitseva kaaos, ensimm\u00e4isen maailmansodan vaikutukset ja tyytym\u00e4tt\u00f6myys kansalaisten keskuudessa synnyttiv\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4n vallankumouksen, jonka my\u00f6t\u00e4 tsaarinvalta murtui ja Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 tuli neuvostotasavalta. <\/span><\/p>\n

Juuri itsen\u00e4iseksi julistautuneessa Suomessa vallitsivat ep\u00e4vakaat olot, ty\u00f6tt\u00f6myys, paheneva elintarvikepula ja voimakas vastakkainasettelu. Poliittisista l\u00e4ht\u00f6kohdista alkanut sis\u00e4llissota k\u00e4ytiin Suomen senaatin eli hallituksen johtamien valkoisten ja senaattia vastustavan Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien punaisten v\u00e4lill\u00e4. Valkoiset edustivat porvaristoa, maanomistajia ja ruotsinkielist\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4, jotka halusivat turvata omistusoikeutensa ja muut etunsa. Punaiset edustivat ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4, torppareita ja neuvostomielisi\u00e4, jotka tahtoivat parantaa ty\u00f6v\u00e4en oikeuksia. Sodan<\/a> tarkoitus oli my\u00f6s puhdistaa Suomi ven\u00e4l\u00e4issotilaista.<\/span><\/p>\n

Suomen sis\u00e4llissodan kulku p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in<\/span><\/h2>\n

Punaisten ja valkoisten v\u00e4linen sota k\u00e4ytiin 27.1.-16.5.1918. Vahvasti alueellinen sota alkoi Viipurista. My\u00f6s Helsinki oli punaisten k\u00e4siss\u00e4 heti sodan alkaessa. Punaisten hallitsemalla Tampereella taisteluihin osallistui 30 000 sotilasta, kunnes 6.huhtikuuta Pyynikin n\u00e4k\u00f6torniin nousi valkoinen lippu. Kouvolassa punaiset surmasivat sodan aikana enemm\u00e4n valkoisia kuin muualla, mink\u00e4 valkoiset voitettuaan kostivat. Sotaan otti osaa ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 sotilaita kommunististen punaisten puolella, valkoisten vahvistuksena ruotsalaiset prikaatit ja saksalaisia sotilaita. Valkoisten kenraali Mannerheimista tuli sodan j\u00e4lkeen Suomen toinen valtionhoitaja. <\/span><\/p>\n

Sis\u00e4llissodan uhrit – noin 37 000 kuoli<\/span><\/h2>\n

Sis\u00e4llissota toi ihmisiss\u00e4 esiin julmuuden ja kostonhimon. Sodan aikana molemmat osapuolet, niin punaiset kuin valkoisetkin, syyllistyiv\u00e4t raakoihin tappoihin ja teloituksiin. Kaduilla virui ruumiita, joita kukaan ei kiiruhtanut korjaamaan pois. Sodalle yleinen piirre oli, ettei teloitettuja useinkaan haudattu asiallisesti. Se olisi kaikessa kaaoksessa ollut usein hankalaakin, mutta suurempi syy oli, ett\u00e4 teloituksia peiteltiin niin sodan aikana kuin sen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4kin. <\/span><\/p>\n

Voitettuaan sodan valkoiset teloittivat punaisia runsain m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s ilman asianmukaisia oikeudenk\u00e4yntej\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki oikeudenk\u00e4ynnit toteutuneet oikeudenmukaisesti. Sotavankien saamista ep\u00e4virallisista kuolemantuomioista k\u00e4ytettiin kiertoilmauksia. Jos joku sai leip\u00e4kortin, se ei suinkaan tarkoittanut muonaa, vaan kuolemaa. Teloitettujen joukossa oli sadoittain naisia. Vankileireill\u00e4 punaisia kuoli n\u00e4lk\u00e4\u00e4n ja tauteihin. Sodat vaativat tyypillisesti my\u00f6s puolueettomia, viattomia siviiliuhreja, joihin lukeutuu lapsiakin. N\u00e4in tapahtui my\u00f6s Suomen sis\u00e4llissodan aikana ja j\u00e4lkeen. Osa lapsista syntyi ja kuoli vankileireill\u00e4, osa eli vankileireill\u00e4 punaisten \u00e4itiens\u00e4 kanssa. Sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 punaleski\u00e4 ja vankileireilt\u00e4 vapautuneita \u00e4itej\u00e4 taivuteltiin antamaan lapsiaan sijaiskoteihin pappiloihin ja kansakoulunopettajien kasvatettaviksi, lopulta 603 t\u00e4ysorpoa sijoitettiin sijaiskoteihin. Lapsia my\u00f6s myytiin ihmiskaupan kielt\u00e4v\u00e4n lain k\u00e4sittelyn viiv\u00e4stytty\u00e4 sis\u00e4llissodan syttyess\u00e4. <\/span><\/p>\n

Sis\u00e4llissodan vaikutukset nykyaikana<\/span><\/h2>\n

Sis\u00e4llissota j\u00e4tti Suomineitoon pitk\u00e4kestoiset arvet. Vaikka sis\u00e4llissota oli kenties ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 murrosvaihe vasta itsen\u00e4istyneen valtion hakiessa suuntaansa, sen raakuus kosketti suurta osaa suomalaisista, sill\u00e4 henkil\u00f6menetykset ja veriteot tulivat osaksi sukujen historiaa. Monet sodasta selvinneet kantoivat lopun ik\u00e4\u00e4ns\u00e4 syyllisyytt\u00e4, h\u00e4pe\u00e4\u00e4, surua ja sek\u00e4 henkisi\u00e4 ett\u00e4 fyysisi\u00e4 traumoja, joista usein vaiettiin. Viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 suvun poliittinen perim\u00e4 saattaa vaikuttaa periaatteellisesti siihen, kuinka nuoremmat sukupolvet \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4t. <\/span>
<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vastaitsen\u00e4istynyt Suomi jakautui karkeasti porvaristoon ja sosialisteihin, joiden kiivas ja raaka sota tammi-toukokuussa 1918 j\u00e4tti syv\u00e4t arvet Suomen kansaan. Sodan syit\u00e4 ja sen osapuolet Vuonna 1905 Ven\u00e4j\u00e4n tsaarivallan alaisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa puhkesi suurlakko, jota edelsiv\u00e4t mielenosoitukset useilla paikkakunnilla, muun muassa Tampereella ja Helsingiss\u00e4. Ennen lakon alkua niin ruotsin- kuin suomenkielisetkin suomalaiset olivat vastustaneet keisarikunnan asettamaa…<\/p>\n","protected":false},"author":752,"featured_media":89,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"categories":[],"tags":[3,2],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/15"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/752"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/15\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":91,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/15\/revisions\/91"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/89"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}