{"id":10,"date":"2017-08-10T13:48:42","date_gmt":"2017-08-10T13:48:42","guid":{"rendered":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/?page_id=10"},"modified":"2019-11-08T14:18:26","modified_gmt":"2019-11-08T14:18:26","slug":"sodan-ja-rauhan-maailma","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/","title":{"rendered":"Sodan ja rauhan maailma"},"content":{"rendered":"

Sotaisassa maailmanhistoriassa Suomi on saanut osansa sek\u00e4 sis\u00e4isist\u00e4 konflikteista ett\u00e4 vieraan vallan sotatoimista, joista on selvitty itsen\u00e4isen\u00e4 valtiona.<\/span><\/p>\n

Tervetuloa sivustolle, joka k\u00e4sittelee maailman sotia ja rauhan aikaa. Kerromme p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in Suomen sodista, joista tunnetuimpia ovat Talvisota ja Jatkosota. Sotien kannalta merkitt\u00e4vien p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4rien ja taisteluiden listaamisen sijaan keskitymme n\u00e4ill\u00e4 sivuilla enemm\u00e4n sotien taustoihin ja seurauksiin. <\/span><\/p>\n

Miksi maailmassa soditaan?<\/span><\/h2>\n

Sotien syyt ovat moninaisia. Ihmiset siin\u00e4 miss\u00e4 el\u00e4imetkin k\u00e4yv\u00e4t sotia reviirist\u00e4, puolustavat omaansa ja oikeuttaan omaisuuteensa ja elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4. Luonnon resurssit eiv\u00e4t k\u00e4y tasan, niinp\u00e4 sotaa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n raakaa-aineista, kuten \u00f6ljyst\u00e4 ja metalleista. Suuruudenhulluus on johdattanut miljoonat ihmiset kauheisiin kohtaloihin, kun maailma on haluttu alistaa kolmannelle valtakunnalle tai bolshevismille. Sotien politiikka muistuttaa kaikkine kiemuroineen kirjaimellisesti valtapeli\u00e4, jossa pelinappuloiksi joutuvat kokonaiset kansakunnat. Sodat muokkaavat infrastruktuuria pyyhkim\u00e4ll\u00e4 pois vanhaa rakennuskantaa ja kulttuuria, j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 j\u00e4lkens\u00e4 luontoon ja ihmisiin, joissa sodan<\/a> arvet vaikuttavat viel\u00e4 tulevissakin sukupolvissa. <\/span><\/p>\n

\"\"<\/span><\/p>\n

Teoreettisesti sodan uhka on alati olemassa. Sotahulluus, vallanhimo sek\u00e4 poliittisten johtohenkil\u00f6iden oman edun tavoittelu kirist\u00e4v\u00e4t valtioiden v\u00e4lisi\u00e4 j\u00e4nnitteit\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 maailmassa on jatkuvasti k\u00e4ynniss\u00e4 useita sotia, joista osa on kest\u00e4nyt vuosikymmeni\u00e4. Historia opettaa, mutta siihen pohjaava ennakointi ei aina est\u00e4 uusia taisteluita. Viisaat valtionjohtajat pyrkiv\u00e4t tasapainoilemaan diplomatian keinoin ep\u00e4vakaissa olosuhteissa, mutta parhaistakin pyrkimyksist\u00e4 huolimatta joskus joudutaan puolustautumaan, kun taktisista syist\u00e4 tai puhtaasti ylemmyytt\u00e4\u00e4n osoittaakseen vieras valta hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 toisia valtioita vastaan. Voimme vain toivoa sivistyneen ihmiskunnan kykenev\u00e4n sopimaan erimielisyydet toisin kuin voimakeinoin, mutta tietyt realiteetit eiv\u00e4t vaikuta kenties koskaan muuttuvan. Karkeasti yleistettyn\u00e4 ihmiselle n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan ominaista pit\u00e4\u00e4 omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuriaan muita ylemp\u00e4n\u00e4, omia geneettisi\u00e4 ominaisuuksiaan toisten ominaisuuksia parempina ja olemassaoloaan tarvittaessa oikeutetumpana kuin toisenlaisten ihmisryhmien olemassaoloa. Vaikeissa taloustilanteissa, joissa ihmiset k\u00e4yv\u00e4t henkil\u00f6kohtaista taistelua n\u00e4lk\u00e4\u00e4, kodittomuutta ja varattomuutta vastaan on historian mukaan tyypillist\u00e4, ett\u00e4 ihmisryhm\u00e4t k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t toisiaan vastaan sen sijaan ett\u00e4 ongelmiin etsitt\u00e4isiin yhdess\u00e4 sopuisaa ratkaisua, joka ajaisi mahdollisimman laajasti kaikkien etuja. T\u00e4m\u00e4 selittynee osin evoluutiolla. Kuten tied\u00e4mme, k\u00e4yd\u00e4\u00e4n modernissa maailmassa edelleen my\u00f6s uskon sotia, joiden taustoilla vaikuttavat niin ik\u00e4\u00e4n johtohahmojen itsekkyys ja vallantavoittelu, jonka eduksi valjastetaan hyv\u00e4uskoisia, aatteellisia ja fanaattisia yksil\u00f6it\u00e4. Sota on kylm\u00e4n harkittua, sota on hullua. Kaunista sota ei koskaan ole.<\/span><\/p>\n

Suomen sodat – valtakamppailuja, kapinoita ja taisteluita itsen\u00e4isyydest\u00e4<\/span><\/h2>\n

Suomen maantieteellinen sijainti on er\u00e4s suurimpia syit\u00e4 sille, miksi Suomi on joutunut sek\u00e4 Ruotsin ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n k\u00e4sikassaraksi ja my\u00f6hemmin, itsen\u00e4istytty\u00e4\u00e4n, ollut pakotettu puolustautumaan suurvaltoja vastaan. Toisen maailmansodan aikana Neuvostoliittolla ja Saksalla oli intressins\u00e4 Suomea kohtaan, kun entisist\u00e4 liittolaisista tuli vihollisia kisatessaan maailman herruudesta. Pieni valtio s\u00e4ilytti itsen\u00e4isyytens\u00e4 useista syist\u00e4, joista l\u00f6ytyy kosolti mielenkiintoista l\u00e4hdekirjallisuutta. N\u00e4ill\u00e4 sivuilla summaamme sotahistoriaamme. Toivottavasti innostamme sinua lukemaan lis\u00e4\u00e4 maailman historiasta, sill\u00e4 onhan se osa meit\u00e4 ja mekin osa sit\u00e4. Tervetuloa!<\/span>
<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sotaisassa maailmanhistoriassa Suomi on saanut osansa sek\u00e4 sis\u00e4isist\u00e4 konflikteista ett\u00e4 vieraan vallan sotatoimista, joista on selvitty itsen\u00e4isen\u00e4 valtiona. Tervetuloa sivustolle, joka k\u00e4sittelee maailman sotia ja rauhan aikaa. Kerromme p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in Suomen sodista, joista tunnetuimpia ovat Talvisota ja Jatkosota. Sotien kannalta merkitt\u00e4vien p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4rien ja taisteluiden listaamisen sijaan keskitymme n\u00e4ill\u00e4 sivuilla enemm\u00e4n sotien taustoihin ja seurauksiin. Miksi maailmassa…<\/p>\n","protected":false},"author":752,"featured_media":9,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"categories":[],"tags":[3,2],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/10"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/752"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/10\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":83,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/10\/revisions\/83"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.peacekeeping.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}