Suomen jatkosota 1941-1944

Venäjän hyökättyä Suomeen 22.6.1941 oli Suomen ryhdyttävä puolustukselliseen vastahyökkäykseen. Kyse oli erillisodasta, jota jouduttiin käymään Saksan rinnalla.

Historiaan tähytessä tulee aina muistaa, että lähes jokaisesta tapahtumasta on löydettävissä vastakkaiset, toisiaan kumoavat näkemykset, jotka riippuvat siitä, minkä osapuolen katsantakannalta asia esitetään. Näin ollen myös näkemykset sotien syistä ja aloittajista sekä niiden kulusta voivat erota toisistaan. Dokumentteja tulkitaan erilaisista lähtökohdista, materiaalia on paljon ja se on osittain subjektiivista. Kun sitten historiaa kirjoitetaan ja myöhemmin nojataan alkuperäisiin tulkintoihin, ajan myötä aihetta käsittelevä kirjallisuus toistaa tiettyjen, käytetyimpien lähteiden käyttämiä sanavalintoja ja määritelmiä. Tästä syystä Jatkosodasta on puhuttu eräissä lähteissä hyökkäyssotana, vaikka presidentti Risto Rytin päiväkirjojen mukaan Suomi käsitti sodan erillisenä puolustussotana, johon se oli pakotettu jouduttuaan Venäjän hyökkäyksen kohteeksi.

Jatkosotaa edeltävät tapahtumat

Suomi joutui taistelemaan itsenäisyydestään Venäjää vastaan yksin Talvisodassa. Venäjän hyökkäys Suomea vastaan kyllä tuomittiin ja Kansainliitto, Yhdistyneiden Kansakuntyien edeltäjä, erotti Venäjän Kansainliitosta laittomaksi katsotun hyökkäyksen vuoksi. Talvisodan loppupuolella Ranska ja Englanti olivat lupautuneet lähettämään apujoukkoja Suomeen. Tarkoitus oli turvata Ruotsin rautamalmi, jotta Venäjän liittolainen Saksa ei pääsisi siihen käsiksi. Apujoukkoja olisi saapunut hitaasti ja vähäisessä määrin, eikä Suomella ollut mahdollisuutta hyväksyä avuntarjousta, vaan Suomen oli suostuttava rauhaan, jossa menetettiin alueita Venäjälle. Yli 400 000 suomalaista joutui lähtemään sukutiloiltaan ja kodeistaan miehityksen tieltä.

Saksa valloitti Tanskan ja Norjan. Tämä muodostui Suomelle esteeksi käydä kauppaa, tai saada apua muilta länsimailta. Lisäksi Norjaan jäi saksalaisten haltuun Suomeen tarkoitettuja varusteita. Venäjä taas puolestaan esti tuonnin Venäjältä. Suomi jäi siis kahden suurvallan väliin ja joutui riippuvaiseksi Saksasta, jonka kanssa Suomi sai solmittua kauppasopimuksen. Suomi oli vaarallisessa asemassa kahden suurvallan raja-alueena ja joutui tasapainoilemaan diplomatian keinoin, jotta ei ajautuisi vieraan vallan alaiseksi, jos Saksa päättäisi puoltaa Neuvostoliiton Suomi-politiikkaa, jonka tarkoituksena oli liittää Suomi osaksi Neuvostoliittoa, kuten monille Baltian maille oli käynyt. Toisaalta riskinä oli myös joutua Saksan ja Venäjän väliseksi taistelutantereeksi, jos näiden kahden valloittajan välille syttyisi konflikti. Suomen ehdottomana pyrkimyksenä oli pysytellä poliittisesti sitoutumattomana ja puolueettomana valtiona, joka kävisi sotaa ainoastaan, jos sen kimppuun ensin käytäisiin. Risto Ryti ja Mannerheim uskoivat venäläisten hyökkäävän Suomeenkin, jos Venäjän ja Saksan välille syttyy sota. Venäjä oli voimakkaasti painostanut Suomea päästäkseen osalliseksi Petsamon nikkelintuotannosta ja vastustanut vahvasti Suomen mahdollisuutta muodostaa Ruotsin kanssa liittovaltio, mihin Ruotsi olisi ollut myötämielinen sillä ehdolla, ettei Suomi ryhtyisi revanssisotaan Venäjää vastaa. Liittouma Ruotsin kanssa ei toteutunut.

Jatkosota alkoi 25.kesäkuuta 1941

Saksalaiset joukot ylittivät Neuvostolitton rajan 22.6.1941. Hitler julisti saksalaisten ja suomalaisten puolustavan rinnakkain Suomen maaperää, mutta liittoumaa Suomen ja Saksan välillä ei ollut. Saksa pyysi Suomea hyökkäämään Pietariin ja katkaisemaan rautatieyhteydet Muurmanskiin, mutta Suomi kieltäytyi. Pietari ei koskaan ollut uhattuna Suomen suunnalta, sillä Mannerheim kieltäytyi myöhemmin saksalaisten vaatimuksesta, jonka mukaan Suomen olisi tullut osallistua Leningradin valtaukseen. Suomen erillissota, jota Suomi kävi venäläisiä vastaan Venäjän ensin hyökäyttyä Suomea vastaan 22.6.1941, päättyi 4.syyskuuta 1944, joskin Neuvostoliiton puolelta sotatoimet Suomea vastaan päättyivät vasta seuraavana aamuna.

Jatkosodan päätös – Lapin sodan alku

Toinen maailmansota alkoi Saksan osalta näyttää menetetyltä peliltä. Presidentti Ryti oli laatinut Saksalle henkilökohtaisen kirjeen, ettei hän, eikä hänen hallituksensa tee erillisrauhaa ilman Saksan lupaa. Kirje ei sitonut Suomea, joten vaihtamalla presidenttiä ja hallitusta Suomi oli vapaa tekemään rauhan Neuvostoliiton kanssa. Rauhanehtojen mukaisesti saksalaiset oli poistettava Suomesta, minkä toteuttamisesta alkoi Lapin sota.